Laaja-alaisten erityisopettajien vuosityöaikakokeilun arviointi09.04.2015 Laaja-alaisten vuosityöaikakokeilun vaikuttavuuden arviointi tammikuussa 2014, koonnut Kuopion PLM Kari Sutinen. 1. Vuosityöaikajärjestelmä, oma työote ja työnkuva -Vastaa muuttunutta työnkuvaa paremmin kuin opv-työaika. -Moniammatillinen yhteistyö on lisääntynyt. -Oppilashuoltotyö on lisääntynyt (osalla kokeilijoista myös viime vuodesta osittain sen vuoksi, että muun oppilashuoltohenkilöstön työpanos pienentynyt). -Opv-työajan yt-aika 3 tuntia ei riitä kaikkeen yhteistyöhön. -Työ on paljon muutakin kuin opetustyötä, esim. koulutusta toisille opettajille/eskariväelle--tämä vähentää muuhun työhön käytettyä aikaa. -Kolmiportainen tuki lisännyt konsultaatiota ja kirjallisia töitä (dokumentointi). -Työnkuva selkeytynyt myös muille opettajille. -Puhumisaikaa opettajien kanssa enemmän, ei omantunnon tuskia töiden priorisoinnin osalta, saa aikaa työrauhaan itselle 2. Työajan käyttö ja priorisointi -Opetustuntien toteutumisesta pidetään tarkemmin huolta - seuranta auttanut hahmottamaan ajankäyttöä. -Työajan käyttö tullut joustavammaksi ja tehokkaammaksi, esim. jonkun taustataidon harjoittamisen on voinut jättää oppilaalle kerhotunniksi, vaikka se on itselle opetusta – tämä ei syö myöskään koulun tuki- tai kerhotuntikiintiötä. -Työjärjestys elää koulun vuosittaisen rytmin mukaan Syksyllä usein enemmän palavereita huoltajien kanssa, keväällä nivelvaihetyötä. Samoin esim. juhlaharjoittelujaksot voi huomioida työn suunnittelussa. -Osallistuminen koulun yhteisiin tapahtumiin ja niiden suunnitteluun lisääntynyt – erityisopettajan on hyvä olla osa koulun arkea – ei erityistyöntekijä, jota oppilaat näkevät vain koulun käytävillä. -Vtaj antaa mahdollisuuksia priorisoida, jaksottaa ja painottaa työtä tarpeen mukaan. -Palaverit mahdollisuuksien mukaan oppituntien ulkopuolella. -Opetustuntien toteutuminen on paremmin ”kontrollissa”: toisaalta hyvä, koska opetuksesta ei saisi karsia. -Työajan käyttö on luovempaa ja mielekkäämpää, mutta myös tekijältään vastuullisempaa; sovituista asioista on pidettävä kiinni joka tapauksessa, vaikka työaika vaihtelisikin. -Yhteissuunnittelu ja yhteistyö moniammatillisten tahojen välillä on lisääntynyt, ja se katsotaan oikeutetusti työhön kuuluvaksi (entinen 3 t yt-aika riittämätön). 3. Vuosityöaikajärjestelmä suhteessa opv-työaikajärjestelmään oppilaan ja huoltajien näkökulmasta -Suora yhteydenpito huoltajiin lisääntynyt: tapaamiset, puhelut, WILMA+sähköpostittelu. -Työjärjestys elää oppilaiden tarpeen mukaan (esim. opetuksen ”täsmäiskut” jaksoina), tuen tarpeen muuttuessa voi reagoida nopeammin. -Kolmiportaisen tuen toteuttaminen toimii paremmin. -Vuosityöaika tarjoaa mahdollisuuksia monenlaisiin ajankäytön ratkaisuihin myös oppilaan ja huoltajan näkökulmasta. -Oppilaan näkökulmaa myös kohdassa 2 4. Oma työnkuva suhteessa muihin opettajiin ja rehtoriin -Opettajat osaavat hyödyntää erityisopettajan työpanosta enemmän ja monipuolisemmin, konsultointi lisääntynyt. -Yhteistyö ja yhteinen suunnittelu luokan- ja aineenopettajien kanssa lisääntynyt. -Rehtorin kanssa yhteistyö/-suunnittelu lisääntynyt, esim.rehtori antanut vastuuta enemmän ja kysyy useammin näkemystä eri asioihin. -Työaikaseurannan tuoma ”mustaa valkoisella” on entisestään lisännyt muiden opettajien ja rehtorin ymmärrystä laaja-alaisen erityisopettajan työn monimuotoisuudesta. -Työn rajaaminen edelleen välttämätöntä. -Erityisopettajan ja erityisluokanopettajan palkkausero (OVTES) on mahdollista korjata vuosityöajassa – laaja-alaisen ja erityisluokanopettajan työnkuvat ovat monilla kouluilla lähes tai aivan samat. -Opettajat ja rehtori hieman hämmennyksissä erityisopettajan uudesta roolista: kokeilun hyödyt jäivät osaltani ko. koulussa näkemättä (äitiysloma ja hoitovapaa). -Yhteistyö luokan- ja aineenopettajien kanssa kokeilun alkaessa oli samanlaista kuin ennenkin: yhteistyö on ollut molemminpuolista, aktiivisuudeltaan vaihtelevaa ja tilannekohtaista. -Konsultaatioon aikaa, saavutettavuus parantunut. 5. Työn mielekkyys ja työhyvinvointi -Työn mielekkyys parantunut – kaikki osa-alueet työstä huomioidaan. -Into kehittää omaa työtä ja kokeilla uusia asioita on lisääntynyt. -Erityisopettaja pystyy paremmin tukemaan luokan- ja aineenopettajia työssään, mikä auttaa kaikkien työssä jaksamista. -Joillakin kouluilla laaja-alaisen resurssi oppilasmäärään nähden riittämätön => riittämättömyyden tunne, työn rajaaminen edelleen välttämätöntä. -Vta:ssa on luvallista tehdä juuri sillä hetkellä tarpeellisinta työtä ja juuri niin laaja-alaisesti kuin työ edellyttää - kaikki työ nähdään arvokkaana -> lisää työhyvinvointia! -Työ on mielekkäämpää ja motivoivampaa, koska lähes kaikki työhön liittynyt on hyväksytysti palkallista työtä. -Työhyvinvointi on parantunut, koska omasta työpanoksesta on tullut näkyvämpää ja merkittävämpää. -Henkilökohtainen paine suunnitelman toteuttamiseksi on kova. -Päivät venyvät pitkiksi. 6. Kolmiportainen tuki ja vuosityöaikajärjestelmä -Vuosityöaika tukee vahvasti kolmiportaisen tuen suunnittelua ja toteuttamista. -Ilman vuosityöaikajärjestelmää kolmiportaisen tuen vaatima työmäärä on kohtuuton. -Erityisopettaja pystyy olemaan enemmän mukana tuen dokumentoinnissa ja yhteydenpidossa vanhempien kanssa --> kynnys tukeen madaltuu luokanopettajilla. -Kolmiportaisen tuen suunnittelu ja toteuttaminen toimivat, koska sille on luotu puitteet vuosityöaikajärjestelmässä (aikaa suunnittelulle, palavereille, tuen dokumentoinnille). -Erityisopettaja on ollut entiseen tapaan mukana tuen dokumentoinnissa ja yhteydenpidossa vanhempien kanssa, koska koululla ko. asiat ovat kuuluneet erityisopettajien työnkuvaan. -Luokan- ja aineenopettajien panos kolmiportaisen tuen toteuttamiseen on ollut vaihtelevaa, jolloin vastuu on ollut pitkälti erityisopettajalla (muutosprosessin vaikeudet). 7. Vuosityöaika ja erityisopetuksen kehittäminen -Mahdollistaa koulun sisällä erilaisia opetusjärjestelyjä ja kokeiluja. -Paremmin aikaa kehittämiselle sekä rehtorin ja opettajien kanssa yhteistyölle/suunnittelulle. -Motivaatio kehittämiseen on kokeilun myötä kohonnut. -Erilaisten opetusjärjestelyjen, kokeiluiden ja pajapäivien toteuttaminen on vuosityöajassa joustavampaa. -Erityisopettajan osallistuminen koulun muuhun toimintaan on helpompaa: tärkeää, koska koulun oppituntien ulkopuolella sekä muissa koulunkäyntiin liittyvissä tapahtumissa oppilaista näkee aivan uusia puolia ja kontaktit ovat toisenlaisia kuin oppitunneilla.
|
